Olen ajastanut tämän julkaisun niin,että tulee luettavaksi sunnuntaina. Minä kuitenkin olen kirjoittanut tämän tiistai päivästä. Ihan näin tiedoksi,että kukaan ei ihmettele mitään.
Harvoin laitan aamuksi herätystä, koska herään helposti tyttäreni moi sanoihin. Ajattelin illalla positiivisella mielellä,että kyllähän me herätään taas kahdeksan aikaan kuten normaalisti ja ehditään kaikkiin aamun menoihin. No voin kertoa,että ei mennyt aamu ihan suunnitelmieni mukaan. Normaalisti juon aamuisin vähintään kaksi kuppia kahvia ennen kuin edes ajattelen päivän ohjelmaa. Tässä kohtaa jo aamu teki poikkeuksen. Olin luvannut erään toimittajan kanssa, että klo9 otetaan kuvat haastattelua varten jonka olin antanut jo aikaisemmin. Herään ja katson kelloa joka on jo 8.59. Yritän parhaani mukaan välttää kirosanoja, koska tytär opettelee puhumaan nyt kuitenkin kävi poikkeus. Äkkiä vaatteet niskaan ja ulos vastaan toimittajaa joka onneksi on tuttu jo muutenkin, mutta pahoittelin toki väsynytttä ilmettä jota onneksi ei kuulemma kauheasti huomaa. En ollut ainoa jolla aamu ei ollut mennyt ihan suunnitelmien mukaan ja tämä ajatus lohdutti minua todella paljon! Saimme kuvat otettua ja vaihdettua kuulumiset kunnes taas tajuan, että tulee kiire seuraavaan paikkaan.
Fiksuna ihmisenä olin siis sopinut ajan valokuvaamolle katsomaan tyttäreni 1-vuotias kuvia samalle aamulle klo10. Sisällä kauhealla vauhdilla tytölle vaatteet ja vauhdissa juon vihdoin yhden kupin kahvia. Katson jo kiireisesti kelloa, mutta onnekseni huomaan meidän olevan aikataulussa. Anoppia hakemaan ja kuvia katsomaan. Tässä vaiheessa päivä alkoi jo helpottamaan, koska sain lisää kahvia samalla kun katsoimme kuvia ja tytär onnellisena juoksentelee ja nauraa.
Valokuvaamo reissun jälkeen vein anopin kotiin ja otin omaksi suunnaksi myös kodin. Pääsin vihdoin kunnolla istumaan ja nauttimaan lisää kahvia. Huokaisin helpotuksesta, että selvisin vaikka huonolta se jo jossain vaiheessa näytti. Tytär päiväunille ja samoin kyllä suuntasin itsekin. Onnekseni en ollut sopinut enää mitään muuta koko päivälle, koska en varmasti olisi jaksanut. Yöt ovat olleet valitettavasti huonompi,koska taas jokin vaihe menossa eikä tämän vuoksi tahdo jokainen päivä riittää energiaa. Loppu päivä ja ilta vietimme aikaa kotona leikkien ja touhuillen normaaleja askareita.
Illalla huokaisin vain helpotuksesta, että päivä vihdoin ohi ja pääsin tyytyväisenä nukkumaan. Harvoin meillä tällaisia päiviä on,mutta joskus näinkin. Mukavaa vaihtelua toki,että paljon sovittu kaikkea yhdelle päivällä.
Mukavaa päivän jatkoa! Toivottavasti nautit tästä kertomuksesta päivästäni.