Vahvana olemisesta..

Selailin tuossa tänä aamuna sekä eilen illalla facebook:ista kuvia joita oli joiden ryhmien seinälle laitettu. Laitan esimerkkejä alas ja kerron perään ajatukset mitä minulle heräsi. En usko, että olen niiden ajatusten kanssa yksin.

"Rakensin muurin suojakseni, käytin siihen rakennusmateriaalina tyhjiä lupauksia, pettymyksiä, särkyneitä unelmia, särkyneen sydämen palasia, kyyneliä ja unettomia öitä. Nyt muurini on valmis...
-Tein siihen kuitenkin portin johon sopii yksi avain. Se avain sisältää koodin, jossa lukee rehellisyys, rakkaus, uskollisuus ja luottamus."

- Tuo teksti toi paljonkin ajatuksia mieleeni. Itsestäni ainakin tuntuu siltä, että ympärillä on jonkinlainen suoja. En uskalla luottaa ihmisiin täysin (perhe sekä poikaystävä on asia erikseen), koska moni on rikkonut minut tavalla tai toisella.

"Masennus ei ole heikkouden merkki. Se on merkki siitä, että on yrittänyt olla liian vahva liian pitkään"

- Moni mieluummin pitää asiat sisällään, koska ei halua vaikuttaa heikolta. Kuitenkin vahvuutta on se, että puhuu. Ei ihmisen tarvitse yrittää olla vahva.

"Paras mies ei ole kaikista komein tai rikkain. Paras mies on se joka saa sinut hymyilemään, tekee sinut onnelliseksi ja pitää sinusta huolta kuolemaansa asti."

- Mielestäni paras mies on juurikin se, joka saa naisen tuntemaan itsensä tärkeimmäksi ja rakkaimmaksi. Paras mies on se joka tekee onnelliseksi.

"Kun muut ihmiset kohtelevat sinua huonosti, kävele pois, hymyile ja päätä olla SINÄ. Älä koskaan anna jonkun toisen katkeruuden muuttaa itseäsi."

-  Kenenkään ei pitäisi katsoa tai sietää ihmisiä, jotka kohtelevat huonosti. Jokaisella on oikeus olla juuri sellainen kuin on!

"Missä on hän... Joka saa minut nauramaan, pyyhkii kyyneleeni, halaa tiukasti, rakastaa minua ja pitää minusta sellaisena kuin olen."

- Jokainen varmasti miettii tätä jossain vaiheessa elämää. Haluaa löytää sen yhden joka rakastaa ja pitää huolta.

"Luota vain ihmiseen joka voi nähdä nämä kolme asiaa sinussa:
Hymysi takana olevan surusi, kiukkusi takana olevan rakkautesi ja viimeisenä hiljaisuutesi takana olevan syysi."

-  Tähän ei varmaan tarvitse kauheasti kertoa mitään :D Jokainen tietää, että juuri tällaisia ihmisiä ja ystäviä ihminen lähelleen tarvitsee :)

Outoa...

Nyt kyllä on jollain tavalla outo olo.. Ensin olen viikon ja yhden päivän reissussa ja sitten tulen kotiin. Tuntuu niin oudolta olla kotona. Ei kuulu lasten ääntä, ei ole koiria pyörimässä jaloissa. Vaikka pyykkiä olen nyt pessyt paljon, mutta siltikin tuntuu ettei ole mitään tekemistä. Oulussa ja Haapavedellä kuitenkin koko ajan oli jotain.

Herääkin kysymys nyt, että osaanko olla kotona ja olla tekemättä mitään. Voinkin tunnustaa heti, että en :D Olen nyt yrittänyt tehdä asiat jotka ovat jääneet tekemättä, kun reissuun lähdin. Yritystä on myös ollut tämän blogin suhteen. Aika vain tuntuu jotenkin johonkin häviävän.

Nyt on kyllä pakko panostaa opiskeluun sekä tietenkin myös tähän blogiin :) Kaikkeni tulen yrittämään :)