Jouluni

Odotin erittäin paljon sitä, että saan viettää joulun perheeni kanssa. Eikä joulu ollut pettymys tänäkään vuonna :) Äitini ja isäni ajoivat luokseni 20.12 ja siitä jo oikeastaan alkoi minun jouluni. Äitini kanssa leivoimme tummia ja vaaleita pipareita. Halusin säästää leipomisen siihen, että leivon äitini kanssa, koska tämä oli ensimäinen kerta kun niitä leivon. Onnekseni ne onnistuivat vaikka tietenkin yksi pelti täytyy aina pipareita polttaa :D

Lähdimme sitten kohti pohjoista 22.12. Ensimmäinen pysäkki meillä oli Haapavesi ja mummula, koska Tellu koira piti jättää mummulaan hoitoon. Veljelläni kun on kaksi koiraa niin emme voineet Tellua sinne mukaan ottaa. Yhden yön vietimme mummulassa ja 23.12 tiistaina suuntasimme veljeni luokse Ouluun. Poikaystäväni tuli perässä sinne, koska hänellä oli vielä töitä tiistaina.

Jouluaaton vietimme siis veljeni luona. Päivämme alkoi uunipuurolla. Lasten kanssa sai touhuta enemmän ja vähemmän. Siihen vielä lisänä koiran pentu jolla ikää on noin 5kuukautta. Ruokailimme rauhassa ennen joulupukin saapumista. Yritin ottaa vähän kuvia, mutta en meinannut ehtiä ottaa kuvia, koska keskityin niin perheeseen ja joulun tunnelmaan.

Ruokailun lomassa mietimme sitä, että käymmekö ennen joulupukin tuloa hautausmaalla. Lopputulos kuitenkin oli se, että päätimme käydä siellä myöhemmin illalla. Kyllä lapset olivat malttamattomia odottaessaan joulupukkia. Sitten kun joulupukki tuli lapset olivat aika hiljaisia. Meillä on tapana aina ottaa kuvia joulupukin kanssa, mutta toinen lapsista oli sitä mieltä että hän ei halua. Minä olen aina ottanut itsestäni kuvan joulupukin kanssa jos joulupukki on ollut. Tämä joulu ei ollut poikkeus sen suhteen.

Lapset olivat malttamattomia sen suhteen, että eivät heti alkaneet lahjoja avaamaan ennen kuin kaikki oli jaettu. Voi se riemun määrä, kun lahjat oli jaettu ja he saivat alkaa niitä aukaisemaan. Meillä oli vain yksi ongelma. Oli eräs koira joka olisi halunnut olla koko ajan kaikessa mukana.

Kaikessa mukana vauhti korvien kanssa.

Joululahjaksi minä sain: kaksi elokuvalippua, lämpimät vuorelliset crocsit, kaksi kirjaa, villasukat, puhdistusaineita, jouluisen liitutaulun, kynttilä jonka ympärillä ässä-arpa sekä vähän rahaa. (jos jotain unohtui teen lisäyksiä)

Kirjoitan jatkoa sitten, kun kotiin pääsen reissusta :) Jatkoa luvassa pian :)

Vihdoin joulu

Pitkän odotuksen jälkeen se vihdoin saapui! Joulu nimittäin! Kauan tätä taas odotettiin, mutta on se ollut sen arvoista :) En ole joukukiireiltäni tänne ehtinyt kirjoittelemaan, mutta yritykseni on joulun jälkeen saada kirjoitettua enemmän ja useammin. Muutama idea minulta jo postauksiin löytyy, mutta jos teiltä lukijoilta ideoita löytyy mielelläni niitä toteutan :) Rohkeasti vain kertomaan jos ideoita haluatte antaa :)

Itse vietän jouluni perheeni kanssa tuttuun tapaan. Tällä kertaa Oulussa veljeni luona. Joulustani kirjoitan myöhemmin joulun jälkeen lisää, koska nyt haluan keskittyä perheeseen ja sukuun.

Haluan omalta osaltani toivottaa kaikille oikein hyvää ja rauhallista joulua!

Masennus...

Minulta on joskus kysytty, että miten masennukseen sairastuu? Eikö sitä muka huomaa? Miksi antaa itsensä sairastua? Ja monia muita saman kaltaisia kysymyksiä. Ei näihin ei ole vastausta. Masennus on sairaus siinä missä moni muukin on. Ei sitä voi ennustaa.

Usein ihmiset sekoittavat masennuksen väsymykseen ja uupumiseen. Ne voivat olla osa masennusta, mutta siinä on paljon muutakin mukana. Itselläni muistaakseni se alkoi ihan väsymyksenä, voimattomuutena ja oli tunne etten riitä. Mikään mitä teen ei riitä kenellekään ei edes itselleni. Itsetuhoisuutta tuli ahdistuksen ja riittämättömyyden myötä. En tiedä oliko osa syynä juurikin tuo ahdistus ja tunne, että olen nolla.

Olen tuntenut monia ihmisiä joilla on masennus ja olenkin heidän kanssaan keskustellut siitä, että mistä kaikki heillä alkoi. Kukaan meistä ei ole osannut kertoa tarkkaan mistä kaikki sai alkunsa. Kaikki me kuitenkin tulimme siihen tulokseen, että olisi pitänyt osata puhua asioista. Se ettei ihminen puhu tunteistaan ja ajatuksistaan johtaa hyvin pian ahdistukseen. Ahdistuksen myötä tulee muutkin ongelmat.

Muistan monen ihmisen sanoneen, että tuo menee hetkessä ohi sinulla on vain huono päivä. Moni vähätteli minun tunteita sekä ajatuksia. Itseni kohdalla tiedän taustalla olleen koulukiusaamisen olevan osa syy, että minulle masennus aikoinaan tuli. Muutto uudelle paikkakunnalle, kiusaaminen ja puhumattomuus riittivät minulla sairastumiseen.

Nyt vuosien jälkeen olen iloinen, että nykyään asioista osaan ja pystyn puhumaan. Tiedän monien leimaavan minut, mutta tärkeintä on mitä läheiseni ja minä itse ajattelen minusta. En enää jaksa välittää niin paljoa muiden mielipiteistä, koska en voisi olla oma itseni jos välittäisin. Minä olen minä kaikkine kokemusteni enkä muuksi muutu.

Vahvana olemisesta..

Selailin tuossa tänä aamuna sekä eilen illalla facebook:ista kuvia joita oli joiden ryhmien seinälle laitettu. Laitan esimerkkejä alas ja kerron perään ajatukset mitä minulle heräsi. En usko, että olen niiden ajatusten kanssa yksin.

"Rakensin muurin suojakseni, käytin siihen rakennusmateriaalina tyhjiä lupauksia, pettymyksiä, särkyneitä unelmia, särkyneen sydämen palasia, kyyneliä ja unettomia öitä. Nyt muurini on valmis...
-Tein siihen kuitenkin portin johon sopii yksi avain. Se avain sisältää koodin, jossa lukee rehellisyys, rakkaus, uskollisuus ja luottamus."

- Tuo teksti toi paljonkin ajatuksia mieleeni. Itsestäni ainakin tuntuu siltä, että ympärillä on jonkinlainen suoja. En uskalla luottaa ihmisiin täysin (perhe sekä poikaystävä on asia erikseen), koska moni on rikkonut minut tavalla tai toisella.

"Masennus ei ole heikkouden merkki. Se on merkki siitä, että on yrittänyt olla liian vahva liian pitkään"

- Moni mieluummin pitää asiat sisällään, koska ei halua vaikuttaa heikolta. Kuitenkin vahvuutta on se, että puhuu. Ei ihmisen tarvitse yrittää olla vahva.

"Paras mies ei ole kaikista komein tai rikkain. Paras mies on se joka saa sinut hymyilemään, tekee sinut onnelliseksi ja pitää sinusta huolta kuolemaansa asti."

- Mielestäni paras mies on juurikin se, joka saa naisen tuntemaan itsensä tärkeimmäksi ja rakkaimmaksi. Paras mies on se joka tekee onnelliseksi.

"Kun muut ihmiset kohtelevat sinua huonosti, kävele pois, hymyile ja päätä olla SINÄ. Älä koskaan anna jonkun toisen katkeruuden muuttaa itseäsi."

-  Kenenkään ei pitäisi katsoa tai sietää ihmisiä, jotka kohtelevat huonosti. Jokaisella on oikeus olla juuri sellainen kuin on!

"Missä on hän... Joka saa minut nauramaan, pyyhkii kyyneleeni, halaa tiukasti, rakastaa minua ja pitää minusta sellaisena kuin olen."

- Jokainen varmasti miettii tätä jossain vaiheessa elämää. Haluaa löytää sen yhden joka rakastaa ja pitää huolta.

"Luota vain ihmiseen joka voi nähdä nämä kolme asiaa sinussa:
Hymysi takana olevan surusi, kiukkusi takana olevan rakkautesi ja viimeisenä hiljaisuutesi takana olevan syysi."

-  Tähän ei varmaan tarvitse kauheasti kertoa mitään :D Jokainen tietää, että juuri tällaisia ihmisiä ja ystäviä ihminen lähelleen tarvitsee :)

Outoa...

Nyt kyllä on jollain tavalla outo olo.. Ensin olen viikon ja yhden päivän reissussa ja sitten tulen kotiin. Tuntuu niin oudolta olla kotona. Ei kuulu lasten ääntä, ei ole koiria pyörimässä jaloissa. Vaikka pyykkiä olen nyt pessyt paljon, mutta siltikin tuntuu ettei ole mitään tekemistä. Oulussa ja Haapavedellä kuitenkin koko ajan oli jotain.

Herääkin kysymys nyt, että osaanko olla kotona ja olla tekemättä mitään. Voinkin tunnustaa heti, että en :D Olen nyt yrittänyt tehdä asiat jotka ovat jääneet tekemättä, kun reissuun lähdin. Yritystä on myös ollut tämän blogin suhteen. Aika vain tuntuu jotenkin johonkin häviävän.

Nyt on kyllä pakko panostaa opiskeluun sekä tietenkin myös tähän blogiin :) Kaikkeni tulen yrittämään :)

Oulu jäi taakse

Niin se viikko meni nopeasti. Tuntuu jopa siltä, että liian nopeasti. Kirjoittelin viimeksi torstaina ja sinä päivänä tosiaan vain opiskelin. Perjantaina sitten vielä arvoin kahden aikaan päivällä, että menenkö katsomaan peliä raksilaan vai en. Kävimme sitten kaupoilla perjantaina ja Veljeni emäntä sitten palkaksi osti minulle liput Kärpät- Ässät peliin eli sinnehän minä sitten menin :) Pitkään olen haaveillut mahdollisuudesta käydä katsomassa raksilassa peliä ja odotus oli sen arvoista. Tunnelma oli aivan uskomaton ja toivon, että vielä se olisi mahdollista.

Perjantaina sitten pelin jälkeen mietin mitä tekisin. Kutsu tuli, että lähden viettämään iltaa ja niinhän sitä tuli sitten tehtyä. Kävin ensimmäistä kertaa Oulun yö elämässä ja hauskaa oli. Lauantai menikin sitten väsyneenä ja yön vesi sateen jälkeen myös lauantain paleli koko päivän. Tänään sitten kävin veljen emännän äidin luona syömässä ennen, kuin lähdin ajamaan Haapavedelle mummulaan.

Nyt olenkin sitten mummulassa ja huomenna lähden ajelemaan takaisin kotiin. Onneksi huomenna pitäisi olla parempi keli ajella kotiin mitä oli pohjoiseen ajaessa.

Teen viimeistään tiistaina tänne yhteen vedon reissusta ja ajatuksista mitä reissu minulle toi.

Touhun täyteisiä päiviä

Kyllä on täällä riittänyt menoa ja meininkiä. Tiistai oli kyllä sellainen päivä, että mietin selviinkö iltaan asti :D Tiistaina aamusta leivoin mustikka piirakan, koska veljen emännälle näin lupasin tehdä. Sitten olikin jo kiire sen jälkeen, koska lupasin viedä heidän tytön ja toisen lapsen hoploppiin. En koskaan aikaisemmin siellä oli käynyt, mutta mukava paikka vaikutti lapsille olevan. Ajattelin ensin, että siellä menee vain kaksi tuntia. Voi miten väärässä olinkaan. Melkein neljä tuntia meillä siellä meni ja tämän vuoksi sitten tulikin kiire auttaa veljen emäntää.
Illalla meillä kun täällä oli Me&I kutsut. Onnekseni selvisin kuitenkin auttamaan vielä siivouksessa sekä muussa järjestelyssä.

Kaikkia ihania vaatteita oli näytillä!

Katselin kaikkia vaatteita ja mietin ostanko vai en, mutta päädyin siihen etten ostanut mitään. Toisella kerralla sitten. :) Tällä kertaa raha tilanne ei ollut sellainen, että olisin voinut vaatteita tilata.

Kutsujen jälkeen minä sitten siivosinkin keittiön ja sen jälkeen sai luvan levätä :) Kyllä tuntui illalla hyvältä mennä makoilemaan, koska koko päivän touhua riitti.

Keskiviikkona ohjelmassa ei ollutkaan mitään erikoista. Onneksi niin, koska voimia ei välttämättä kauheasti olisi ollut. Kävimme kuitenkin veljen tytön kanssa geokätköilemässä taas ja leikittiin. Veljeni sanoi illalla, että menkää mäkkäriin syömään ja niinhän me sitten teimme. Saimme viettää kahden keskeistä aikaa maanantaista keskiviikkoon. Nyt täällä onkin kaksi lasta ja menoa riittää.

Itse voin kyllä nyt huokaista helpotuksesta, koska veljeni on vapaalla ollut tänään sekä on vapaalla myös huomisen! :) Ei tarvitse ihan yksin olla. Tänään luvassa ei ole oikein mitään paitsi lasku tunti. Mietin vain sitä tässä tänään, että menisinkö huomenna katsomaan jääkiekkoa... Ehkäpä teen päätöksen vasta huomenna :)

Palailen taas asiaan ja nyt keskityn lapsukaisiin.

Ensimmäinen päivä..

Tänään olin tosiaan ensimmäisen päivän lapsen vahtina.. Täytyy kyllä tunnustaa, että minua jännitti ihan kauheasti. En ole ollut vahtina yksin oikeastaan koskaan. Olen kyllä halunnut olla, mutta koskaan ei ole ollut mahdollisuutta. Tällä hetkellä vahdittavia lapsia ei ole vielä kuin yksi, mutta keskiviikosta lähtien kaksi. Veljeni kyllä puhui niin, että hän olisi torstain ja perjantain vapaalla. Toki ottaa siitä nyt sitten selvää :D

Kävimme tänään geokätköilemässä sekä nautimme ulkoilmasta muutenkin. Askartelimme myös minun vanhemmille eli mummille ja vaarille yllätyksen. En tajunnut siitä kuvaa ottaa, mutta pyydän äitiäni sen ottamaan ja lisään sen siis myöhemmin. Sitten me vielä pelasimme lautapelejä :) Oli mukava pelata pelejä pitkästä aikaa, koska harvoin niitä pääsee pelaamaan.

Nyt loppu ilta taitaa mennä vähän siivoillessa, koska huomenna on Me&I kutsut täällä joihin minäkin varmaan osallistun.

Huomenna olisi ohjelmassa ehkä siivoilua, leipomista sekä käydään hoplopissa :) En ole sielläkään koskaan aikaisemmin käynyt, mutta tulee sekin käytyä nyt :) Kaikkea uutta ja mukavaa on täällä siis tapahtumassa :)

Niin ja eilisestä sen verran, että oli kyllä todella inhottava keli ajella tänne. Tien pinta oli märkä ja sitten vielä vettä satoi muutenkin. Inhoan eniten ajaa pimeällä ja vesi sateessa.

Täällä olisi ohjelmassa tämän viikon aikana ehkä myös kärppien peli <3 Toivottavasti veljeni minut sinne vain suostuu viemään :)

Kirjoitan taas kuulumisia Oulusta, kun on kirjoiteltavaa lisää :)

Minun elämäni aakkoset

Olen useissa eri blogeissa törmännyt näihin elämäni aakkoset postauksiin ja ajattelin tehdä itsekin sellaisen. Ensin ajattelin,että sehän on helppoa.. Ei kuitenkaan ollut. Joihinkin kirjaimiin olisin voinut laittaa monta erilaista sanaa ja asiaa,mutta joihinkin oli vaikea laittaa mitään. Tässä kuitenkin tulevat minun elämäni aakkoset :)

AAMUT 
Joskus nuorena olin aamu ihminen, mutta nykyään haluaisin vain nukkua pitkään. Ehkä joskus toivottavasti opin uudestaan heräämään aikaisin ilman ongelmia. Varsinkin pimeän aikaan minun on hyvin vaikeaa aamuisin herätä. Aamuni eivät ala hyvin jos en kahvia heti saa! :)

BROIDI
Ei varmasti edes paljoa tarvitse kertoa. Minun rakas veljeni joka on myös yksi esikuvistani. En pärjäisi ilman veljeäni <3

CAPPUCCINO
Harvinaista herkkua jota tilaan, kun käyn kahvilassa ystävien kanssa.

DIY
Pidän erittäin paljon näistä tee se itse-projekteista. Mielessäni olisi paljon ideoita, mutta toteutus on viime aikoina jäänyt vähemmälle.

ELÄIMET
Olen hyvin eläin rakas ihminen ja varsinkin koirat sekä kissat ovat lähellä sydäntäni. Perheessäni on melkein aina ollut koiria. On vaikea kuvitella elämää ilman eläimiä. Haluaisin tällä hetkellä hamsterin (niitäkin minulla on ollut lapsena).

FANITUS
Tällä en tarkoita nyt sitä fanitus muotoa,että mennään ihan sekaisin jostain artistista. Hekin ovat ihmisiä. Tarkoitan tällä sitä, että ostaa aidot levyt, kannattaa artistia sekä käy keikoilla silloin kun se on mahdollista. Itselläni on muutama artisti joita haluan kuunnella ja uusimpana on nyt tullut Nikke Ankara. (uusi single Spesiaali on aivan mahtava!)

GEOKÄTKÖILY
"Eksyin" tämän harrastuksen pariin serkkuni kautta. Loistava ajanviete ulkoilmassa ja tätä on helppo harrastaa myös lasten kanssa. Tarvitsee vain yhden sovelluksen puhelimeen sekä tunnukset ja sitten vain kätköjä etsimään. Tarkoitus olisi ensi viikolla etsiä kätköjä Oulusta! :)

HAAVEET
Jokaisella varmasti on haaveita sekä unelmia. Itselläni niitä on paljon. Jään usein vain haaveilemaan ikkunaan ulos katsoessani. Yksi suurin haaveeni on joskus kustantaa itselleni kirja runoistani. Se olisi mukava jättää tuleville suku polville.

ISÄ
<3 Muistan olleeni pienenä aivan meidän isän tyttö. Harmitti silloin ihan älyttömästi, kun isäni oli komennushommissa Turussa, kun muu perhe asuttiin Oulussa. Rakastan isääni <3

JÄNNITYS
Välillä sitä kaipaa jännitystä elämään,mutta välillä sitä on liikaakin. :D Haluaisin löytää harrastuksen joka tuo jännitystä esimerkiksi jokin kiipeily tai jotain.

KIRJOITTAMINEN
En pystyisi olemaan päivääkään ilman,että en kirjoita jotain. Se voi olla päiväkirja,blogi tai runot, mutta joka päivä minun on pakko johonkin kirjoittaa jotain :)

LUKEMINEN
Luen hyvin paljon kirjoja,novelleja sekä tietenkin blogeja. Kirjojen lukeminen varsinkin on mukavaa, koska saa käyttää mielikuvitustaan paljon.

MANIKYYRI
Teen itselleni usein manikyyrin sekä välillä myös muillekin. Haluan että kynnet näyttävät hyvältä sekä kädet tuntuu hyvältä kun manikyyrin on tehnyt :)

NUUDELIT
Aah yksi paheeni. Nopeaa ja helppoa syötävää, mutta samalla myös epäterveellistä. Ei varmasti tarvitse enempää kertoa :P

ONNI
Itselläni on monta onnen lähdettä. Jokainen ihminen tarvitsee elämässään onnea. Onnen kautta löytyy yleinen onnellisuus. Yksi esimerkki minun onnestani on ilta tee rauhassa kynttilän valossa rakkaani kanssa.

POIKAYSTÄVÄ
Minun tukeni ja turvani. Rakastan <3

QUESTIONS
Eli kysymyksiä. Näitä kysymyksiä päässäni pyörii usein, mutta kaikkiin ei varmaan koskaan vastaus selviä. Ja toki te lukijat saatte laittaa minulle kysymyksiä vastailen niihin mielelläni.

ROMANTIIKKA
Jokainen parisuhde tarvitsee romantiikkaa. Meidän suhteessa se olen minä joka sitä järjestää, mutta se tuo piristystä arkeen. :)

STRESSI
Olen sellainen ihminen joka stressaa kaikesta ja aina. Milloin opiskelusta, asunnon siivousta tai vain siitä, että pitäisi saada enemmän aikaa itselle. Tämä on paha tapa joka ei ole myöskään terveellistä.

TAITO
Jokaisella ihmisellä on jokin taito. Taidot voivat hävitä ajan kanssa jos niitä ei käytä. Itse yritän pitää esimerkiksi kirjoittamisen taitoa yllä sekä käsitöiden. Haluaisin myös oppia piirtämisen taidon.

UJO
Saatan olla uusien ihmisten seurassa hyvinkin ujo. Pystyn tietokoneen välityksellä vaikuttamaan ihmiseltä joka ei ujostele ollenkaan, mutta kasvotusten saatan mennä ihan ns. jumiin enkä saa sanaa suustani. Tätä olen kuitenkin yrittänyt harjoitella pois.

VALO
Kaipaan jatkuvasti valoa ympärilleni. Oli valon lähteenä aurinko, kynttilä tai sitten tavallinen valaisin. Ahdistaa jos on täysin pimeää silloin, kun on hereillä.

WHATSAPP
Aivan mahtava tapa pitää yhteyttä ystäviin ja perheeseen sekä lähettää kuvia. Tulee tätä sovellusta käytettyä aivan päivittäin ja usein vaihdeltua kuvia perheen kesken jos jotain on kuvannut :)

XYLITOLI
Taidan olla koukussa :D Söin purkkaa todella usein, mutta nyt olen yrittänyt vähentää. Tuntui että aina piti olla purkaa suussa tai hermot oli kireällä. Onneksi kuitenkin olen saanut vähennettyä.

YSTÄVÄT
Elämän suola! Perheen lisäksi tietenkin. Minulla on muutama sydän ystävä joille voin puhua kaiken ja tiedän, että he ovat tukenani tapahtui mitä vain :) <3

Zzzz
... Haluaisin vain aina nukkua varsinkin aamuisin. Illalla ei meinaa malttaa mennä nukkumaan ja sitten tuleekin valvottua ja aamulla haluaisi vain nukkua.. Olisin rikas jos nukkumisesta saisi rahaa :D

ÅBO
Eli Turku. Vanhempani asuvat siellä vielä, mutta itse sieltä muutin pois kahdeksan vuotta sitten. Siellä tuli koettua paljon ja kasvettua aikuiseksi.

ÄITI
Tarviiko sanoa muuta kuin, että rakastan äitiäni <3 Tuki ja turva joka auttaa aina <3

ÖLJYT
Käytän öljyjä niin ruoan laittoon kuin kauneudenhoitoonkin. Voisi jopa sanoa että niistä on tullut osa minun joka päiväistä elämääni tavalla tai toisella :)


Siinä minun elämäni aakkoset. Mitkä ovat sinun? Jos tällaisen olet tehnyt laittaisitko linkin minulle niin voisin käydä lukemassa? Jos et ole tehnyt suosittelen tekemään :)

Minä ennen ja nyt

Mietin pitkään ja hartaasti, että kirjoitanko tätä tänne. Ajattelin kuitenkin hieman kertoa teille menneisyydestäni ja siitä miten minusta tuli juuri tällainen. Aloitankin ihan alusta :)

Lapsuuteni ensimmäiset vuodet aina peruskouluun asti vietin Oulussa. Synnyin siellä raksilan räkä nokaksi ja siitä olen ylpeä! :) En valitettavasti kyllä muista paljoakaan noista ajoista, mutta Oulunsalosta enemmänkin.

Aloitin peruskouluni Oulunsalossa ja muistan,kuinka jännitin sitä todella paljon. En tuntenut entuudestaan,kuin yhden ihmisen Oulunsalosta ja hänkin oli minua nuorempi. Onnekseni sain ystäviä pian ja muutama heistä on vieläkin elämässäni. Valitettavasti sain myös jo silloin kokea koulukiusaamisen. Muistan kuinka otin uutisen kolmannella luokalla vastaan, että muutamme Turkuun. Ensiksi ajattelin,että jee pääsen eroon kiusaajista. Pian kuitenkin tajusin sen, että joudun hyvästelemään ystäväni ja aloittamaan uudessa koulussa yksin ilman tuttuja ihmisiä ympärilläni. Tiesin kuitenkin sen, että perheeni on tukenani ja sitä he olivatkin. Valitettavasti kohtasin myös tuossa koulussa kiusaamista, mutta siitä selvisin ja se teki minusta vahvemman ihmisen.

Tärkein kaikista, mikä sai minut jaksamaan oli kynä ja paperi. Tiesin sen olevan keino purkaa tuntojani murrosiän keskellä. Paperi ei tuomitse tunteitani tai ajatuksiani vaikka kirjoittaisin mitä. Sainkin poltteen kirjoitella enemmän ja enemmän. Runoja sekä kappaleita taisin kirjoittaa ensimmäisen kerran 2003 tai 2004. En ihan tarkalleen muista.

Silloin, kun veljeni muutti pois kotoa taisin sanoa ensimmäisen kerran vanhemmilleni, että muutan pois kotoa heti kun täytän 18. Näinhän minä sitten teinkin, vaikka kaikki sitä vähän epäili.

Olin nuorempana ujo ja minusta oli helpompaa vetäytyä porukassa aina syrjään, koska en halunnut tehdä itsestäni numeroa. Huomaan kyllä vieläkin tekeväni sitä. Ihmisten keskuudessa en aina uskalla kertoa mielipiteitäni, koska kaikki eivät kestä niitä.

Nykyään en ole enää kauhean ujo,vaikka sekin välillä meinaa esiin tulla. Malli kurssi sekä yläasteella ilmaisutaidon tunnit auttoivat minua pääsemään ujoudesta eroon. Sain myös paljon itse luottamusta ja sain takaisin uskon itseeni. Usko itseeni, kun meinasi lähteä koulukiusaamisen vuoksi.

Toivottavasti tämä kertoi teille lukijoille hieman siitä millainen minä olen ollut ja millainen olen nyt. Tulen vielä kirjoittamaan myöhemmin elämäni aakkoset, joka kertoo tärkeimmistä asioistani :)

VIHDOIN!

Eilen koitti se päivä jota olen odottanut! Vanhempani tulivat luokseni ja sain heiltä lainaan paremman tietokoneen :) Nyt onnistuu paremmin tänne kirjoittelu sekä tietenkin minun opiskeluni. Odottavan aika on pitkä, kuten varmasti moni on kuullut sanottavan. Itsestäni ainakin tuntui,että aika ei mene millään eteenpäin. Jouduin odottamaan muutaman kuukauden, mutta odotus oli sen arvoista! Nyt pystyn jatkamaan loppuun kesken olevat postaukset ja aloittamaan uusia. Ideoita on varastossa jonkun verran.

Jos teillä lukijoillani on jotain toiveita mielelläni kuulen ne.

Tämä oli pikainen kirjoitus, että pääsen jatkamaan kesken olevia valmiiksi asti! :)

Blogin henkiin herättelyä vol.miljoona

Viime aikoina olen paljon pohtinut asioita ja monia postaus ideoitakin on tullut. Jotenkin vain on tuntunut vaikealta tulla kirjoittamaan tänne, koska en tiedä miten saisin kaikista ajatuksistani kiinni. Toivonkin, että saisin nyt kirjoitettua useammin. Enää en tunne pakottavaa tarvetta kirjoitella eikä tämä onneksi enää tunnu pakolliselta. Aikaisemmin minulle tuli tunne, että pakko kirjoittaa. Tein tästä itselleni vaikeaa ja otin paineita tästä. Vaikka tämä on harrastus alkoi minusta tuntumaan, että tauko on tarpeen.

Nyt voi huokaista ja kertoa, että tauko on ohi ja postauksia on tulossa. Kirjoittelen kaikki postaukset valmiiksi, mitkä ovat jääneet kesken ja uusia on tulossa :)

Malttakaa vielä hetki, että uusia postauksia tulee :)

Odottelua ja muutoksia

Viime aikoina blogini on viettänyt hiljaiseloa, mutta siihenkin on syynsä. Välillä on tullut sellainen tunne, että kirjoitettavaa vain ei ole. Tuntuu siltä, kuin kirjoittaminen olisi vain lukossa.

Nyt kuitenkin kerron vähän mitä on seuraavana tulossa! Kävin tiistaina kampaajalla PITKÄSTÄ aikaa :) Kirjoitan siitä pian. Kuvia en vielä uusista hiuksista ole ottanut siksi joudutte vielä hetken odottamaan. Yritän kirjoittaa hiuksista vielä tällä viikolla, eli kuvat yritän myös ottaa pian :)

Mitä muuta on luvassa tällä viikolla? No se, että rakas ystäväni Varkaudesta tulee käymään luonani! Mukavaa ja ihanaa viettää viikonloppu ystävän seurassa. Siitä tulen kirjoittamaan maanantaina, kun ystäväni sunnuntaina lähtee takaisin kotiin.

En myöskään ole kirjoittanut vielä Neste Oil Rally Finland tapahtumista, vaikka niistäkin aikaisemmin olisin halunnut kirjoittaa.

Ostin myös uusia hius tuotteita joita en ole aikaisemmin käyttänyt, mistä sainkin idean kertoa niistä myös teille :) Kerron kokemukseni rehellisesti teille kun tuotteet ovat hetken olleet käytössäni :)

Palaan mahdollisimman pian ja yritän aktivoitua nyt kirjoittamisen kanssa :)

Kateutta(ko)?

Olen viime aikoina lukenut moniakin eri blogeja sekä muita kirjoituksia. Suurimmaksi osaksi netistä. Huomasin yhden huolestuttavan merkin ihmisissä. Miksi olemme kateellisia toisillemme? Eikö jokaisen elämässä ole kuitenkin niin hyvää kuin huonoakin? Itse uskon siihen, että vaikka vaikuttaa siltä että toisella on kaikkea, kulissien takana näin ei välttämättä kuitenkaan ole.

Itse kun kirjoitan runoja sekä muutama kappale on myös tullut kirjoitettua olen kohdannut jos jonkinlaista epäilijää matkan varrella. Nyt kuitenkin syy miksi kirjoitan tästä aiheesta on tämä. Luin erittäin mielenkiintoisen blogikirjoituksen nollakolme blogissa. Otsikko oli loistava ja kertoi jo kaiken. "Miks sä oot tollanen?" Olen kuullut itsekkin monesti tuon kysymyksen. Pukeutumiseni ei välttämättä ole kaikista naisellisinta, koska tykkään tai oikeastaan rakastan käyttää lökäreitä ja huppareita. Ne ovat olleet osa minua jo vuosia. Hiphop kulttuuri tuli suureksi osaksi elämääni -98 muistaakseni. Sen jälkeen on tullut huutoja perään ja haukkuja siinä samassa.

Minä joskus kauan kauan sitten.

Onko se kateutta siitä, että ihminen uskaltaa olla oma itsensä vai mitä se on? En tiedä. Myös siitä on paljon tullut sanomista, kun kirjoitan runoja. Välillä tulee tunne, että eikö ihminen saa toteuttaa enään itseään niin kuin haluaa? Musiikki piireissä on tullut myös pyörittyä ja siellä varsinkin huomaa sitä toisten mollausta ja oikeastaan myös suoranaista vittuilua. Nykyään on vain helpompi netissä anonyymina kirjoitella ja haukkua toista. Ennen tultiin sentään suoraan päin naamaan sanomaan jos jokin asia oli mielellä. 

Tällä kirjoituksella minun ei ole tarkoitus loukata ketään! Kysyn vain miksi on niin paljon kateutta? Ja jos se ei ole kateutta niin mitä sitten? Jos joku tietää niin kertokaa minullekkin.

Häät Raumalla 19.7.2014

Kuten aikaisemmin kerroin, että olen menossa häihin Raumalle. Nyt ajattelin ihan ajan kanssa kirjoitella siitä, millaiset häät olivat :)

Häät olivat lauantaina ja me poikaystäväni kanssa ajoimme Turkuun perjantaina vanhemmilleni yöksi. Näin oli helpompaa ja mukavampaa valmistautua häihin lauantai aamuna. Sää oli mitä parhain, koska aurinko paistoi ja oli lämmin. Kirkko alkoi 16.30 joten meillä oli aamulla aikaa laittautua ja valmistautua rauhassa. Lähdimme ajamaan noin klo 13.

Saavuttuamme Raumalle kävimme nopeasti kaupassa ja suuntasimme sen jälkeen kirkolle. Kirkko oli mielestäni erittäin kaunis. Niin sisältä, kuin ulkoakin. Huomasin kiinnittäväni huomiota kirkon sisällä yksityiskohtiin. Valitettavasti kaikesta kuvia ei saanut, mutta muistoissa ne onneksi elävät.

Huomasin oven yläpuolella vuosi luvun 1816.

Kirkon sisällä oli todella tunnelmallista, eikä sinne koristeita tarvinnut. Huomasin sisälle mentäessä, että siellä oli penkillä patsas. Hauska yksityiskohta kirkossa. 

Odotin innolla näkeväni morsiamen puvun ja puku oli juuri täydellinen Kirsille. Ihastuin pukuun todella paljon. Vihkiminen oli kaunis ja koskettava. Muutaman kerran jouduin pyyhkäisemään kyyneleitä poskelta. Huomasin kyllä hyvin pian, että en ole ainoa jolla onnen kyyneleet valuivat. Tiedän olevani herkkä ihminen ja ilosta varsinkin tulee usein itkettyä. Yksi häiden koskettavin hetki oli kirkossa, kun oli laulu esitys. Kappale oli Anna Eriksonin- Kun katsoit minuun. 

Vihkimisen jälkeen juhlat jatkuivat Villa Tallbossa ja paikka ei ollut kaukana kirkosta. Kiinnitin taas yllättäen pieniin asioihin huomiota, kuten tauluun jossa on kaikki omistajat mitä paikalla on ollut.

Kaunis paikka :)

Hauska kyltti oli pihalla :)

 Saavuttuamme juhlapaikalle odotimme, että morsiuspari saapuu ja saadaan nostaa maljat. Juhlat olivat mukavan rennot. Keli oli aurinkoinen ja lämmin, joten onneksi en ottanut hartioille huivia tai mitään, koska varmasti olisi tullut liian kuuma. Miehet riisuivat puvun takkeja pois, koska uskon että lämmin tuli.

Tervetuliaismaljan jälkeen oli vuorossa ruokailu. Ruoka oli monipuolista ja maha täyttyi jo ennen lämmintä ruokaa. Mukavaa keskustelua käytiin ruokailun yhteydessä.

Ruokailun jälkeen oli puheet. Hienoa oli mielestäni se, kun sulhanen "esitteli" jokaisen vieraan. Häät siis olivat pienet niin tämä onnistui ja sai varmasti jokaisen vieraan tuntemaan itsensä tärkeäksi. 

Tämän jälkeen koitti varmasti kaikkien odottama häätanssi. Oli ihanaa nähdä kuinka tanssiessaan he katsoivat toisiaan silmiin hymyillen ja rakkauden pystyi aistimaan niin voimakkaasti.

Tanssin jälkeen olikin kahvin ja kakun leikkauksen vuoro.

Kakun ja kahvin jälkeen oli vuorossa valokuvausta eli sai ottaa kuvia hääparin kanssa. Myös morsiuskimpun ja sukkanauhan heitto oli ohjelmassa. Sekä tietenkin oli seurustelua vieraiden kesken.

Kokonaisuudessaan nautin häistä oikein paljon ja hymyillen häitä muistelen! :) Kaikkea häistä en edes jaksa kirjoittaa, koska kerrottavaa olisi paljon enemmän. Ehkä jätän kuitenkin kirjoittamatta kaiken, koska tulisi aivan liian pitkä teksti. Kiitos morsiusparille mahtavasta päivästä ja toivon teille kaikkea hyvää! <3

Viime viikonlopusta ja kuulumisia

Kesäisin aika juoksee nopeampaa kuin ajatus. Sen olen ainakin itse huomannut. Paljon on ollut mielessä mitä pitäisi ehtiä tekemään, mutta jotenkin aika vain ei kaikkeen riitä. Nyt kuitenkin palaan viime viikonloppuun ja tarkemmin ottaen festareihin, jotka silloin  Jyväskylässä oli. Kaikki tai ainakin suurin osa ihmisistä tiesi, että silloin Jyväskylässä vietettiin Suomipop festivaaleja. Itse fiilistelin niitä myös Jyväskylässä, mutta alueella en ollut. Festivaali oli yllätys yllätys loppuun myyty enkä ihmettele! Onnekseni musiikki kuului tietenkin alueen ulkopuolelle ja screeni näkyi myös. Lavan tapahtumat pystyi seuraamaan loistavasti. Sain otettua muutaman kuvan, mutta kuvat eivät ole parhaita, koska tosiaan alueen ulkopuolelta otettuja.

Ensin oli ajatus poikaystäväni kanssa, että mennään ihan alueelle, mutta sehän oli loppuun myyty. Lähdimme sitten ajelulle muuten vain Jyväskylään ja huomasinkin heti, että alueen ulkopuolella voi ihan hyvin fiilistellä keikkoja. Halusin nähdä Kaija Koon sekä Cheekin. Ei varmaan ollut yllätys niille, jotka minua vähän enemmän tietää ja tuntee :) Ensin vuorossa oli Kaija Koo ja aivan mieletön hän on livenä! Ihan huikea! Olikin odotettavissa se, mutta yllätyin siltikin.

Kaija Koo

Kaija Koo

Kaija Koon jälkeen oli vuorossa Jaajon kutsumana Cheek. Odotin paljon sitä, että Kaija Koo ja Cheek esiintyvät yhdessä ja vetävät Tinakenkä tytön ja näinhän he myös tekivät! :) LOISTAVAA

Jaajo

Sami Kuronen

Ts

Cheek

Cheek

Kuten aina Cheek alias Jare oli aivan täydellisesti läsnä ja sai kaikki valtaansa. TS alias Tomi Sipikari oli myös mukana menossa. Oli mahtavaa kuulla Äärirajoille kappale livenä ja muutenkin kuunnella kappaleita muutakin kuin levyltä.

Nyt muihin kuulumisiin. Menossa on jälleen opiskelujumi eli mikään ei tunnu sujuvan. Matematiikka ei ainakaan tahdo edetä mihinkään. Kesän alussa ajattelin, että saan ainakin kaksi tai jopa kolme kurssia suoritettua ennen elokuuta näin ei kuitenkaan käy. Ehkä saan syksyllä kirittyä aikatauluani, jonka olen itselleni tehnyt.

Perjantaina olisi taas luvassa reissaamista, koska lähdetään Turkuun poikaystäväni kanssa. Lauantaina menemme eräisiin häihin Raumalle, mutta siitä kirjoitan sitten häiden jälkeen lisää :) Saa nähdä missä tänä vuonna vietän syntymäpäiväni, koska nekin ovat ensi viikolla! :) Kirjoitan Turusta kuulumisia, koska siellä minulla kuitenkin on vanhempieni tietokone, jossa kirjoittelu onnistuu! :) Näihin sanoihin toivotan mukavaa päivän jatkoa ja lähden pakkaamaan tavaroita reissuun :)

Ps. Vieläkin otan ideoita vastaan mistä haluatte lukea.

Pps. Olen ajatellut kysymyspostausta joten kysymyksiä tulemaan :) Sitten kun on kysymyksiä tarpeeksi teen postauksen :)

Juhannusta nyt pidemmästi ja reissuista muutenkin :)

Onpas mukavaa olla vihdoin kotona ja koneen ääreen pääsin pitkästä aikaa. Viikonlopun halusin viettää poikaystäväni kanssa, koska tosiaan olen reissussa ollut juhannuksesta lähtien. Kerronkin tässä teille vähän mitä kaikkea tulikaan kierrettyä noiden päivien aikana.

Juhannukseksi suunnattiin kohti Haapavettä ja meidän mökkiä sekä tietenkin mummulaa. Mökillä vietimme juhannuksen melkein koko suvun voimin :) MAHTAVUUTTA! Harvoin olemme kaikki samaan aikaan missään. Mukana menossa oli siis koko meidän perhe(Äiti,Isä,Minä,Poikaystäväni,Veljeni ja hänen avovaimo sekä lapsi). Tietenkin meidän Tellu ja veljen Iita koira olivat mukana :) Hyvin he tulivat toimeen, vaikka alussa sitä vähän pelättiin kuinka suhtautuvat toisiinsa. Meidän perheen lisäksi oli tätini perhe ja setäni perhe myös. Ainoa huono asia koko juhannuksessa oli kylmyys. Naurattaa parhaiten se, että en muista, koska olisin juhannuksena juonut lämmintä glögiä :D Pakko oli tänä vuonna niin tehdä, että tarkeni olla ulkona :) Mökillä oli hauskaa ja nauru kuului varmasti kauas. Mummuni syntymäpäiviä juhlittiin myös siinä sivussa :)
Täytyy sanoa sekin, että vanhemmillani oli 35-vuotis hääpäivä myös sopivasti juhannuksena. Olimme ostaneet kuoharipullot ja perheen voimin nostimme vanhemmilleni maljat. Voi se ilo, kun maljat kohotimme ja vanhempani pidättelivät liikutuksen kyyneleitä. Harvoin nykyään kuulee, että ihmiset ovat kauan naimisissa ja siksi olikin maljat nyt hienoa kohottaa.

Juhannuksen jälkeen minä ja äitini jäätiin vielä Haapavedelle mummulaan, mutta poikaystäväni ja isäni lähtivät jo takaisin kotiin, koska töihin paluu heillä koitti. Me autettiin mummua ja saatiin muutenkin hyvä mieli, koska mummu ja pappa ovat aika yksinäisiä kuitenkin. Eikä sitä pitkän matkan päästä aina pääse heidän luokseen vaikka haluaisi. Serkkuni oli mummulassa myös, joten kun lähdimme veljeni luokse Ouluun jätimme koiran serkkuni hoitoon.

Veljeni oli pyytänyt äitiäni hoitamaan lapsia, koska hän meni aamuvuoroon ja hänen avovaimonsa oli yövuorossa. Saimme viettää laatu aikaa lasten kanssa sekä tietenkin vähän käytiin leikkipuistoilemassakin. Oli hassua mennä samaan leikki puistoon veljeni lasten kanssa, kuin missä itse kävi leikkimässä silloin pienenä. Shoppailuakin oli reissussa, kun veljen avovaimon ja lapsen kanssa lähdimme kaupoille. Siinä menikin olisiko ollut neljä tuntia :D Hauskaa oli tyttö porukalla lähteä, koska taisi olla ensimmäinen kerta kun lähdettiin :) Kesätoppeja sekä muuta turhaa tuli ostettua, mutta hymyä ja naurua riitti. Oulussa vietin kaiken ajan veljen perheen kanssa enkä omia kavereitani nähnyt, koska olen sinne menossa tossa vähän syksymmällä uudestaan.

Olimme Oulussa kaksi yötä ja lähdimme takaisin Haapavedelle. Siellä olimme vielä yhden yön ja alkoi matka takaisin kotiin. Enpäs ehtinyt kauaa kotona olla, koska äiti halusi jo kotiin. Kotona tehtiin äidin kanssa pihahommat loppuun mitä oli aikaisemmin jäänyt tekemättä. Kävimme matkalla Turkuun myös Tampereen Ikeassa, koska äitini niin halusi. Turussa olinkin vain kaksi yötä ja sitten tulin kotiin. Turkuun pitäisi taas 18 päivä lähteä, mutta sitten onkin mukana poikaystävä kun hänellä silloin vihdoin loma! :)

Tulipa pitkä teksti. Toivottavasti jaksoitte loppuun lukea ja jos ette niin ei se mitään :) Mistä haluaisitte, että kirjoitan? Tänään pitäisi koulu tehtäviä taas tehdä, mutta huomaan keksiväni koko ajan jotain muuta tekemistä :D Aika varmaan ottaa itseään niskasta kiinni!! :)

Juhannusta pikaisesti

Juhannusta olin pitkästä aikaa viettämässä mökillä ja siellä oli paljon perhettä ja sukua. Poikaystäväni kanssa oli jo vuosi sitten puhetta, että juhannus vietetään mökillä. Vieläkin itsse olen mummullassa. Kotiin menen loppu viikosta ja ajattelin, että silloin kirjoitan paremmin juhannuksesta ja pohjoisen reissusta. Tämä on pikainen kirjoitus, koska haluan olla paljon sukulaisteni kanssa. Palaan asiaan loppu viikosta

Taas lyö pää tyhjää..

Huomasin äsken, että olen melkein koko päivän miettinyt seuraavaa postausta ja luonnoksissa onkin muutama kesken. En vain jotenkin saa tänään ainakaan niistä aikaiseksi valmiita. Onneksi olen kuitenkin hyvin saanut luonnoksista valmiiksi, koska enää luonnoksissa on vain kolme. Ajattelin jossain vaiheessa tehdä minun päivä postauksen, mutta se on aika hankalaa.. Minun päiväni kun ovat niin tylsiä.. Istun vain kotona päivät pitkät enkä oikein opiskelujen lisäksi muuta tee.

Pyytäisinkin nyt toiveita postauksiin, joita lähtisin toteuttamaan :)

Onneksi pian on kuitenkin luvassa juhannus ja pääsen sitä viettämään mökille perheen kanssa :) Sieltä varmasti tulee paljon kerrottavaa, koska pääsee pois tutusta ja turvallisesta Keski-Suomesta :D Heinäkuussa on myös luvassa eräät häät joihin menen sekä minun syntymäpäivä :) En malta odottaa heinäkuuta! :)

Nyt menen tekemään historian tehtäviä ja odotan mielenkiinnolla ideoitanne :) Voisin myös tehdä kysymys postauksen jos kysymyksiä tarpeeksi teiltä saan :) Kysymyksiä myös kehiin :)

Jenni kiittää ja kuittaa :)

Metsästä löydettyä :)

Käytiin viime viikolla poikaystäväni ja hänen koiransa kanssa lenkillä metsässä. Aikaisemmin olemme puhuneet, että joskus kävisimme katsomassa muutaman talon rauniot ja näin teimme. Minua on aina kiinnostanut paljon vanhojen talojen rauniot ja muutenkin historia. Enkä nyt tarkoita tällä sitä, että kaikki aiheesta historia kiinnostaa, mutta jotkin asiat. Onnekseni täällä lähistöllä on talojen raunioita ja niitä on mukava aina välillä käydä katsomassa, että missä kunnossa ne ovat.

Tässä kuvia raunioista joita löydettiin :)

Uunissa on jo puutkin valmiina :D

Tällaiset löytyi raunion viereltä :)

Vanha hetekka löytyi yhden raunion vierestä. Eipä siinä kukaan enää nuku.

Olisi myös hauskaa ja mielenkiintoista tietää, että millaiset ihmiset ovat asuneet noissa raunioissa. Ennenhän ne tietenkin olivat varmasti hyväkuntoisia taloja, mutta syystä tai toisesta jäljellä enää usein on vain piippu. Tuossa on siis kahdesta eri paikasta kuvia. Tarkoituksena olisi taas tässä joku päivä lähteä käymään kävelemässä metsissä ja käydä kuvaamassa erästä kolmatta rauniota :) Voisin myös käydä kuvaamassa vanhaa pönttövuoren tunnelia ja tulla kertomaan kuvin siitä myös teillekin :)

Eräät valmistujaiset

Viime lauantaina pääsimme poikaystäväni kanssa osallistumaan hänen serkun valmistujaisiin. Minä kun taas olin kameraton niin kuvia ei juurikaan valitettavasti ole.Hän valmistui rakennusmieheksi ja tiesimme hänen olevan huumori ihmisiä. Siitä se ajatus lähti ostaa hänelle lahjaksi "työkalulaatikon" :D Emme tietenkään siis ostaneet mitään oikeaa vaan lasten :) Nauru oli taattua kun hän sen avasi.

Päällikkö kypärä sekä työkalut :D

Voin kertoa, että nauroimme jo kun pakkasimme lahjaa. Lisää nauroimme, kun saimme lahjan annettua :D Kuten lukijani tietävät minä myös teen kortit mielelläni aina itse. Nyt tällä kertaa toteutin helpoimman kautta kortin. 

Tässä valmis kortti :) 

Juhlissa oli sopivasti vieraita mielestäni, koska ei ollut liikaa eikä liian vähän. Itse löysin porukan jonka kanssa oli oikein mukava jutella. Tarjoilut olivat mahtavat! Olisin halunnut syödä jokaista mitä tarjolla oli, mutta maha meni liian täyteen. Itse vein myös valmistuneen äidille lahjan, koska yleensä myös vanhemmille viedään jotain. Kuten olen aikaisemmin kertonut, niin olen tehnyt kahvipusseista joutsenia. Sellaisen vein hänelle, koska hän oli ihaillut aikaisemmin sellaista äitinsä luona (poikaystäväni mummon luona siis). 

En ehtinyt kuvaa ottamaan ennen, kuin oli jo herkuttelu aloitettu.

Kaikin puolin oikein mukavat juhlat ja naurua riitti. Oli myös mukava nähdä poikaystävän sukulaisia pitkästä aikaa :) Sää ei ollut ehkä kaikista parhain, mutta tuskin ne olivat oikein kenelläkään. Sisätilat oli saatu nätiksi ja seura oli hyvää, mitä muuta olisi siis tarvittu :)