Blogin uusi alku

 Hei pitkästä aikaa!

Mielessäni on jo pitkään hautunut ajatus,että palaan blogin kirjoittamisen pariin. Ajatuksena tämä oli jo vuonna 2021,mutta se vuoden syksy ja talvi osoittautui raskaimmiksi mitä olen kokenut elämäni aikana. Se hetki kun oma lapsesi sairastuu eikä lääkäritkään heti tiedä mistä on kyse. Kokemuksena tuo oli aivan kauheaa. Voisin ajatuksen kanssa asiasta ja kokemuksesta tehdä oman postauksen. Nuo kokemukset ovat jäänet todella vahvasti mieleen ja tutkimuksia tyttärelle tehdään nykyään kontrollien muodossa.

Se miksi nyt haluan palata tauolta takaisin on,että olen ikävöinyt kirjoittamista. Vielä en osaa sanoa millä tahdilla kirjoitan. Aluksi voisin ainakin kerran viikossa julkaista postauksen ja mielelläni kuulenkin ideoita mitä haluatte lukea 😊

Elämässäni on tapahtunut aika paljon viime postauksen jälkeen. Tuli ero tyttären isästä ja löysin uuden kumppanin jonka olen tuntenut jo nuoruudesta asti. Tutustuttiin nykyisen kanssa silloin,kun olimme noin 17-vuotiaita. Elämä kuljetti meidät eri teille kunnes nykyinen löysi minut uudelleen. Se onkin tavallaan hassu tarina se 😀

Palaan pian taas kirjoittamaan ja seuraava postaus on syksy 2021. En tiedä, koska pystyn kuvia taas postauksiin laittamaan. Käytössäni on vain kännykkä jonka kamera ei mielestäni ole tarpeeksi hyvä. Ajatuksissa uuden puhelimen osto,mutta en tiedä mikä on mulle sopiva puhelin. Tapana minulla,kun tahtoo olla ettei ne kestä. 

Seuraavaan kertaan 😍

Raskaus ja kuinka se minun kohdallani sujui

Olimme jo puhuneet hetken kihlattuni kanssa, että lapsi olisi tervetullut. Emme kuitenkaan yrittämällä yrittäneet vaikka aina kuukautisten alkaessa harmitti molempia. Elimme ihan tavallisesti ja yritin itse olla rauhallinen asian suhteen.
Havahduin helmikuussa 2017 siihen,että kuukautiset olivat myöhässä. Aloin ääneen pohtimaan milloin niiden olisi pitänyt olla ja äkkiä ostamaan testi. Vaikka testeissä lukee, että kannattaa tehdä ne aamuisin en kuitenkaan malttanut odottaa aamuun. Tein siis testin illalla ja niin selkeä plussa,että ei olisi edes seuraavana aamuna tarvinnut tehdä uutta. Toisen testin jälkeen asia oli aivan selkeä. Olen raskaana ja odotus oli kauhean pitkä, että sain soitettua neuvolaan aikaa itselleni. Perjantaista maanantaihin on yllättävän pitkä aika.
Sain sovittua itselleni neuvolaan ajan ja raskaus oli rv8 kun neuvolaan pääsin. Keskusteltiin normaaleista asioista raskauteen liittyen eikä tuolloin mitään huolia asian suhteen ollut. Osallistuimme myös siihen sikiöseulontaan myöhemmin eikä siinäkään mitään ihmeellistä todettu.

Ultraäänitutkimukset meni hyvin ja aina odoton seuraavaa kertaa innoissani milloin pienokaisen näen. Halusimme tietää sukupuolen etukäteen,että osaamme varautua vähän. Tyttöä luvattiin ja vaivuin vaaleanpunaiseen kuplaan. Aloin ostamaan loppuvaiheessa vasta vaatteita. Muistaakseni rv30 ostin ensimmäiset housut lapselle vaikka minun vanhempani olivat jo hankkineet sängyn jne jo ennen ensimmäistä ultraa, koska äitini tunnisti äänestä että yritän valehdella kun kerroin soittavani neuvolaan ehkäisystä. 

Raskauteni sai uuden käänteen synnytystapa arvio käynnillä... Virtauksissa häiriötä ja jouduin jäämään jo heti osastolle. Siitä alkoi jo valmistautuminen synnytykseen, koska lapsi ei pärjää enää masussa. Tämä tieto tuli rv36+4. Pääsin öiksi kotiin,mutta osastolla minun piti olla päivät. Muistan sen stressin kuin eilisen päivän. Kauhea tilanne ajatella,ettei kaikki ehkä ollekkaan hyvin ja kaikki voi mennä pieleen. Odotin hetkeä,että lääkäri sanoisi sektiosta tai synnytyksestä jotain. Päivät olivat pitkiä,mutta kun päivä koitti että rv37 sain synnytyksenkäynnistykseen apua. 

Synnytyksestä kerron seuraavassa postauksessa.

Missään vaiheessa raskautta en kokenut pahoinvointia (ellei lasketa kahvia joka teki heti oksettavan olon). Pystyin käymään normaalisti töissä ja olin energinen. Välillä tietenkin oli väsyneitä fiiliksiä ja halusin nukkua ja levätä, mutta se on normaalia. Liitoskivut tulivat joskus rv28 alussa lievänä, mutta myöhemmin kivut olivat jo aika kivuliaita. Niistä selvisin levon kanssa. Harmikseni en kauheasti raskauden aikana ottanut kuvia, mutta muutama on tallessa jossain kunhan ne löytäisin. Ehkä johonkin tulevaan postaukseen lisään ne.

Kun minä olin pieni

Kun olin pieni...

Kun olin pieni... kertoo sinusta "silloin joskus". Tämä on helppo siinä mielessä että sinun tarvitsee vain täyttää lauseet.

Kun olin pieni..
Omistin jo silloin erittäin vahvan luonteen.

lempiruokani oli..
Söin kyllä kaikkea,mutta varmaankin yksi lemppari oli maitopotut joka on edelleen suosikkien joukossa.

katsoin televisiosta yleensä...
Muistan selkeästi sen kuinka minun aina piti nähdä muumit! Voi niitä aikoja!

unikaverini oli...
Keltainen nalle jonka sain puolen vuoden ikäisenä leikkauksen jälkeen.

käytin...
Onnellisena äitini tekemiä vaatteita

isoäitini / isoisäni kertoi minulle...
Pappani kertoi usein tarinoita minulle.

muistan laulaneeni...
Kersantti Karoliinaa

pelkäsin...
Pimeää

tein salaa...
pahuuksia

kesäisin...
Uin ja pyöräilin paljon. Olin ulkona melkein koko ajan. Lapsuuden kesät usein vietin mummulassa.

talvisin...
Hiihdin ja luistelin.

olin ylpeä...
Isoveljestäni! Olen kyllä sitä edelleen

keräsin...
Kiviä yms. kinder leluja. en edes muista kaikkea :D

Reissussa

Syy vähäisiin postauksiin sekä kuvien puutteeseen on se,että olemme tällä hetkellä tyttäreni kanssa käymässä minun vanhempieni luona. Mukavaa vaihtelua normaaliin arkeen ja nautin erittäin paljon siitä,että näen tyttäreni silmistä onnen ja ilon iso vanhempien seurassa. Vaikka huonoja öitä on ollut,koska hampaita tulee. Silti hymy kipuaa kasvoille herkästi,koska tytär on niin innoissaan ja onnellinen kaikesta huomiosta mitä hän täällä saa.
Kirjoittelen tarkemmin ensi viikolla mitä teimme ja kuinka tämä reissu sujui. Nyt nautin "lomasta" ja reissusta. Kotona palaan kirjoittamisen pariin taas paremmin ja uusia ideoita onkin taas tullut ihan mukavasti.
Ihanan aurinkoisia päiviä kaikille ja kevät on jo ovella! Nautitaan auringosta ja hyvistä keleistä!

Tärkeimmät kappaleet minulle

Haluan kertoa teille minulle tärkeistä kappaleista. Sellaisista jotka ovat auttaneet menneisyydessä ja sellaisista jotka tänä päivänä auttavat. Olen ollut aina ihminen joka keskittyy lyriikkaan kappaleissa vahvasti ja tämän jälkeen tulee rytmi. Tämä varmaan erittäin suuri tekijä siihen, että kuuntelen esimerkiksi Palefacen musiikkia.

Kappaleita on 10 joista kerron teille ja kyllä kaikki ovat suomi hiphoppia.

1. Fintelligens- Pää pystyyn
Yläasteella ja sen jälkeen, kun oli elämässä vaikeaa tämä oli kappale jota kuuntelin jatkuvasti. Ajatuksena minulla vain oli, että kyllä tästä selvitään kunhan pidän pään pystyssä.

2. Uniikki feat. Timo Pieni Huijaus- Pohjalt
Tätäkin kuuntelin samalla kun edellistä kappaletta.

3. Mikael Gabriel - Kipua
En aikaisemmin osannut ajatella tätä kappaletta tärkeänä, mutta alun sanat osuvat ja uppoavat todella syvälle. Tästä tulikin kuunnelluin kappale kuukausiksi 2015.

4. PSRT feat. Immanuel - Meit ei kiinnosta
Sanat ovat todella voimaannuttavat omalla tavallaan. Jos jokin asia menee päin mäntyä tämän kuunneltuani jaksan taas puskea eteenpäin enkä välitä mitä muut ajattelee.

5. Cheek - Niille joil on paha olla
Toivon todella paljon,että tämä kappale olisi tullut soittolistalleni paljon aikaisemmin. Tästä olisi ollut paljon apua silloin todella synkkään aikaan.

6. Brädi feat. Toni Wirtanen - Hätähuuto
Huonoina päivinä tästä saan voimaa. Läheiset onneksi kuulevat minun hätähuutoni.

7. Jonihey feat. Eldis - Mun tapa hengittää
Hiphop on mun tapa hengittää. Aina ja ikuisesti.

8. Aste - Himalaja
Vaikeudet on tehty voitettaviksi ja unelmat saavutettaviksi.

9. Jonihey & Eldis & Huntti - Mun ei tarvii
Kappaleen nimi kertoo jo kaiken. Mun ei tarvii miellyttää ketään muuta kuin itseäni.

10. Iso H - Keskisormi
Välillä on juuri tunne,että näytän koko maailmalle keskisormea.

Eihän sitä tämän listan jälkeen tiedä jos joku teistä löysi itselleen uutta kuunneltavaa tai uuden voima kappaleen. :)